Majoitushuoneet
Huone 1: Piispankamari
Piispankamarissa historia ja rauhallinen tunnelma kohtaavat. Tämä huone tarjoaa mukavan levähdyspaikan kahdelle hengelle. Huoneessa on parisänky sekä oma WC.
Huone on nimetty Ilmari Salomiehen (1893–1973) mukaan, joka oli Viipurin viimeinen ja Mikkelin ensimmäinen piispa, sekä myöhemmin arkkipiispa. Hänen vaikutuksensa suomalaisessa kirkollisessa historiassa oli merkittävä, ja sattuman kautta hänen muotokuvansa löytyi juuri tästä huoneesta. Herääkin kysymys: olisiko hän itsekin joskus astunut Wiisalan kynnyksen yli?
Wiisalan Piispankamari on huone niille, jotka arvostavat historiaa ja rauhaa.
Huone 2: Ruusukamari
Romanttisessa Ruusukamarissa yhdistyvät pehmeä tunnelma ja historiallinen perintö. Huone on nimetty Wiisalan tilanomistajan ja venäläisen virkamiesaatelisen Emil (von) Ungernin mukaan, joka isännöi kartanoa vuosina 1862–1867. Ungernien sukuvaakunaa koristavat punaiset ruusut, ja sen perintö elää huoneen hienovaraisessa ruusuteemassa.
Huoneen sisustus huokuu lämpöä ja harmoniaa: vaaleat sävyt, pehmeät tekstiilit ja kaunis kristallikruunu luovat levollisen ilmapiirin. Tilavassa huoneessa on mukava parisänky sekä lisäsänky, joten se sopii täydellisesti niin pariskunnille kuin pienelle perheellekin.
Huoneet 3 ja 4: Orraeuksen ja Heintziuksen huoneet
Heintziuksen ja Orraeuksen huoneet kertovat Wiisalan Kartanon varhaisesta historiasta ja ensimmäisistä säätyläisomistajista. Rantasalmen kirkkoherra Anders Orraeus (1695–1747) osti Wiisalan vuonna 1745, ja kartano säilyi hänen jälkeläistensä hallussa vuoteen 1804 asti. Tarina kertoo, että Anders Orraeus menehtyi kesken saarnansa saarnatuolissa, jolloin Wiisala jäi hänen leskelleen Brigita Heintziukselle (1698-1762).
Nämä vierekkäiset yhden hengen huoneet henkivät pehmeää tunnelmaa. Niissä on käytetty harmonisia roosan sävyjä, jotka luovat lämpimän ja rauhoittavan ilmapiirin. Suuret ikkunat tuovat tilaan valoa ja tarjoavat näkymän kartanon vanhoihin aittarakennuksiin.
Tervetuloa kokemaan Heintziuksen ja Orraeuksen huoneiden ajaton viehätys ja historian havina!
Huone 5: Taikurin huone
Haluatko astua sisään taikurin maailmaan? Taikurin huone on nimetty Erik Lindroosin (1918–1987) mukaan, joka oli paitsi Wiisalan Kartanon perijä, myös legendaarinen kahlekuningas ja taikuri. Suomen Taikapiirin aktiivisena jäsenenä “Eerikkä” isännöi Wiisalassa maan kuuluisimpia taikureita, ja kartano täyttyi monesti hämmästyneistä katsojista ja salaperäisistä tempuista. Eksentrisenä kartanonherrana hän oli taikurina huomattavasti taitavampi kuin maanviljelijänä, ja hänen jälkeensä suurin osa tilan maista myytiin.
Tämä intiimi ja kodikas huone heijastaa Erik Lindroosin ainutlaatuista persoonaa: se on valoisa, mutta samalla täynnä tunnelmaa ja tarinoita. Suuret ikkunat avaavat näkymän Wiisalan pihapiiriin.
Huone 6: Vihreä kamari
Jokaisessa kartanossa kuuluu olla vihreä kamari mystisine muistoineen. Wiisalan Vihreässä kamarissa elää tarina Elma-tädistä. Lindroosien aikaan Elma asui eräässä kartanon kamarissa kissansa kanssa, vetäytyen omaan maailmaansa sen jälkeen, kun menetti rakkaan kapteeninsa sodassa. Kylällä kerrottiin, että hän hoiti tilan kanoja – ja ehkäpä jotkut niistä asuivat hänen mukanaan myös kamarissa.
Vaikka tarinat kuiskaavat hänen levottomasta hengestään vanhan navetan raunioilla, me Wiisalassa pidämme Elma-tätiä hyvänä talon haltijana, jonka läsnäoloa ei tarvitse pelätä.
Vihreä kamari on tunnelmallinen ja viihtyisä huone, jossa on tilava parisänky sekä työpöytä. Ikkunasta avautuu kaunis näkymä pihapiiriin.
Huone 7: Wiiskulma
Wiiskulma, Wiisalan Kartanon erikoisin huone, on omistettu jääkärieversti Lauri Tiaiselle (1890–1958), joka vietti lapsuutensa isänsä omistamassa kartanossa. Tiainen oli merkittävä hahmo Suomen sotahistoriassa: Saksassa koulutettu jääkäri, ja myöhemmin 12. divisioonan komentaja talvisodassa. Hänen elämänsä kulki läpi suurten historiallisten tapahtumien, mutta myös Wiisalan Kartanon isäntänä hän jätti jälkensä tähän paikkaan.
Wiiskulman ainutlaatuinen monikulmainen muoto ja pehmeät vaaleanpunaiset sävyt luovat huoneeseen erityisen tunnelman. Kahden hengen huoneen suuret ikkunat tuovat runsaasti valoa ja avaavat näkymän Wiisalan pihapiiriin.
Huone 8: Sininen torni
Wiisalan Sininen torni on kuin suoraan vanhasta kartanoromaanista – pieni ja intiimi, ja ikkunoista avautuu näkymä syvään metsään. Tämä huone on omistettu Elina Turdiaiselle (1777–1808), torpparin tyttärelle, jonka kohtalo kietoutui Wiisalan historiaan ainutlaatuisella tavalla.
Elinan ja nuoren kartanonisännän, Paul Johan Heintziuksen, välillä syttyi romanssi, luokkaeroista huolimatta. Heidän suhteensa seurauksena syntyi poika, Salomon, josta polveutuu edelleen jälkeläisiä Rantasalmella.
Elinan elämä päättyi kuitenkin traagisesti – hän menehtyi vain 30-vuotiaana, ja kohtalon oikusta juuri sinä päivänä, 21. tammikuuta 1808, kun Suomen sota syttyi.
Sininen torni henkii menneiden aikojen tarinoita ja romanttista mystiikkaa. Se on paikka yksinololle, mietteille ja niille, jotka haluavat kuulla kartanon hiljaiset kuiskaukset.
Huone 9: Valkoinen kamari
Valkoinen kamari on nimensä mukaisesti kirkas, avara ja harmoninen tila. Huoneessa on kaksi erillistä yhden hengen vuodetta, ja se sopii täydellisesti vaikkapa ystävyksille.
Huoneen sävymaailma ja tunnelma kunnioittavat Wiisalan Kartanon jälleensyntymistä. Kun vanha, vuonna 1818 rakennettu päärakennus paloi tammikuussa 2005, se oli suuri menetys. Mutta kuten myyttinen Feeniks-lintu, Wiisala nousi tuhkasta entistä komeampana – ja sen uudelleenrakentamisen takana oli Sinka Viisala, joka antoi kartanolle uuden elämän.
Valkoinen kamari on osa tätä tarinaa – se on tila, joka muistuttaa, että jokaisen lopun jälkeen voi syntyä uusi alku. Erkkerin suuri ikkuna tuo sisään valon. Tervetuloa Valkoiseen kamariin, Wiisalan valon kartanon sydämeen!
Wiisalan yhteiset tilat
Rauhoittumisen ja kokoontumisen tilat
Iso valkoinen sali on monikäyttöinen tila, joka taipuu koulutuksiin, meditaatioon tai vaikkapa joogaan.
Ruokasalissa tarjoillaan vieraille runsas aamiainen sekä retriittivieraille ravinteikasta ja laadukasta kotiruokaa.
Punainen tupa on kodikas ja avara oleskelutila, jossa voi rentoutua pehmeillä sohvilla, takkatulen loisteessa. Tila sopii hyvin erilaisiin yhteisiin kokoontumisiin ja ryhmätoimintoihin.
Kirjasto on kartanon intiimein huone, jossa voi vetäytyä hetkeksi omaan rauhaansa tai kokoontua ystävien kanssa keskustelemaan hyvästä kirjasta. Tämä lämminhenkinen tila on sisustettu englantilaistyylisen "common roomin" hengessä: tummanpunaiset seinät, pehmeät nojatuolit, klassiset taideteokset ja tunnelmallinen valaistus.
Veranta on kuin pieni talvipuutarha, täynnä elämää ja vihreyttä. Se on täydellinen paikka aloittaa päivä hitaasti, nauttia iltapäiväteetä tai vetäytyä hiljaisuuteen kasvien keskelle. Kartanon muissakin tiloissa kasvit tuovat luonnon osaksi sisustusta ja hengittävää tunnelmaa.
Kartanosta löytyy useita oleskelunurkkauksia, joihin voi istahtaa lukemaan, mietiskelemään tai vain olemaan läsnä hetkessä.
Hyvinvointia ja luonnonläheisyyttä
Kartanon monista kylpyhuoneista löytyy myös hemmottelua: rentouttava sauna ja kylpyamme tarjoavat hetken levähdyksen ja syvemmän rentoutumisen. Kartanon ympäristö tukee hyvinvointia. Se sijaitsee peltojen ja luonnon keskellä, tarjoten erinomaiset ulkoilumahdollisuudet ja hiljaisuuden, jossa voi kuulla vain tuulen ja lintujen laulun.
Harmoninen pihapiiri ja historiaa henkivät rakennukset
Kartanon avara ja rauhoittava pihapiiri kutsuu käyskentelemään. Siellä seisovat yhä vanhat aittarakennukset ja historiallinen meijeri, muistuttaen Wiisalan pitkästä historiasta ja aikakausista, jotka ovat muovanneet tämän paikan sielun.
Wiisala on enemmän kuin kartano – Wiisalassa aika hidastuu, mieli rauhoittuu ja keho saa levätä.
Tervetuloa kokemaan kartanon ainutlaatuinen tunnelma!
Wiisalan Mariankappeli – Kartanon sydän
Wiisalan kappeli on kartanon hengellinen sydän, paikka rukoukselle ja hiljentymiselle. Se on omistettu Neitsyt Marialle, ja sen seinillä on useita Marian kuvia ja ikoneita, jotka kutsuvat levolliseen mietiskelyyn.
Alttarin keskellä on Rilan luostarista peräisin oleva bulgarialainen Maria-ikoni, joka toimii kappelin alttaritauluna. Se huokuu pyhyyttä ja vuosisatojen hengellistä perintöä. Yksi kappelin arvokkaista aarteista on myös Lennart Segerstrålen luonnos lasimaalaukseen, joka koristaa Porvoon piispantalon aulaa. Lisäksi täällä säilytetään pyhän Birgitan reliikkiä, joka yhdistää Wiisalan hengellisen perinnön osaksi laajempaa eurooppalaista kristillisyyttä.
Kappelin tunnelma on ekumeeninen ja kutsuva – eri perinteitä kunnioittava, mutta ennen kaikkea harmoninen. Se on paikka, jossa voi pysähtyä, hiljentyä ja kuunnella Jumalan ääntä.
Täällä vietetään säännöllisesti hetkirukouksia ja messuja, mutta kappelin ovi on aina avoinna myös niille, jotka haluavat viivähtää hetkeksi pyhyyden äärellä.
