Wiisalan kartanon historia

Kartano ei ole vain rakennus – se on tarina, joka on kulkenut läpi vuosisatojen. Me Wiisalassa uskomme, että mennyt antaa merkitystä nykyhetkelle.

Wiisala on kokenut useita vaiheita yli 400 vuoden aikana, ja nykyinen päärakennus, joka valmistui vuonna 2006, on rakennettu kunnioittaen vanhan kartanon tunnelmaa.

Tiaiset Wiisalan salissa

Wiisalan Kartanon historia

Wiisalan varhaisimmat vaiheet liittyvät Putkilahden kuninkaankartanon perustamiseen vuonna 1556, jolloin Olavinlinnan päällikkö Gustaf Fincke ja valtaneuvos Ture Bielke järjestivät uuden kuninkaankartanon Hiltulan kylään. Wiisalan tila kuuluu niihin paikkoihin, joilla kartanon päärakennuksen arvellaan sijainneen. Vanhin muisto tuolta ajalta on yhä nähtävissä: kartanon pihalla sijaitseva vanha myllynkivi.

1600-luvulla tilan otti haltuunsa Viisasen suku, jonka mukaan tila sai nimensä. 1700-luvun alussa Wiisala toimi ratsutilana ja sai numeron 61. Tilan omistajat vaihtuivat usein: Viisasten jälkeen omistajina olivat muun muassa Kilpeläiset sekä Orraeus- ja Heintzius-suvut. Kirkkoherra Anders Orraeus osti tilan vuonna 1745, mutta menehtyi yllättäen saarnastuoliin jo kaksi vuotta myöhemmin. Hänen jälkeensä Wiisalaa hallitsi leski Brigita Heintzia, ja myöhemmin heidän tyttärensä Maria Orraea peri tilan. Maria avioitui serkkunsa, auditööri ja assessori Herman Johan Heintziuksen kanssa. Näin Wiisala siirtyi Heintziuksen suvulle, jotka omistivat myös Putkisalon kartanon.

1800-luvun alussa tila siirtyi Sopasen suvulle, joka rakennutti uuden päärakennuksen vuonna 1818. 1850-luvulla omistajaksi tuli Bengt Magnus Frese, ja pian tämän jälkeen kruununnimismies Henrik Ungern, jonka poika Emil (von) Ungern hallitsi tilaa 1860-luvulla. Ungernien aikana Wiisalaa kutsuttiin vielä rustholliksi, mutta 1800-luvun lopulla ratsutilajärjestelmä purettiin lopullisesti.

Vuonna 1893 Wiisalan osti Taavetti Tiainen, joka toimi myös Rantasalmen kunnanjohtajana ja perusti meijerin tilalle. Hänen poikansa, jääkärieversti Lauri Tiainen, tunnetaan talvisodan aikaisena divisioonankomentajana.

Vuonna 1932 Wiisalan osti metsänhoitaja Arno Lindroos perheineen. Tilan pinta-ala oli tuolloin noin 650 hehtaaria, ja se oli merkittävä maatalous- ja metsätalouskeskus. Päärakennusta laajennettiin, ja kartanolle istutettiin kuusiaita ja omenatarha. Lindroosin perheeseen liittyy myös paikallisia tarinoita – muun muassa huhuja asekätköstä ja kartanon kummituksesta.

Seuraava isäntä, silmänkääntäjä Erik Lindroos, toi Wiisalaan taikuuden ja taiteen maailman: tila toimi 1900-luvun puolivälissä useiden taikureiden kokoontumispaikkana. Hänen jälkeensä kartano siirtyi Risto ja Pirjo Kirvesniemelle, jolloin siitä tuli tunnettu ITE-taiteen keskus ja kulttuuritapahtumien näyttämö. Myös Spede Pasanen vieraili tilalla pian ennen kuolemaansa.

Vuonna 2004 Wiisalan osti Sinikka Salmi-Lehikoinen (myöh. Sinka Viisala), mutta päärakennus tuhoutui tulipalossa tammikuussa 2005. Hän rakennutti nykyisen kivisen päärakennuksen, joka valmistui vuonna 2007 ja oli suunniteltu vaihtoehtohoitojen keskukseksi nimellä Valon Kartano. Hanke päättyi konkurssiin vuonna 2011.

Vuonna 2015 Wiisalan ostivat Heikki ja Aila Pärnänen, jotka kunnostivat kartanon kodikseen.

Kesällä 2024 Wiisala sai uudet omistajat, pappispariskunta Mikael Busck-Nielsenin ja Emiliana Skoogin, jotka jatkavat Wiisalan pitkää perinnettä elävänä ja vieraanvaraisena paikkana.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana Mikael on suoraa sukua kirkkoherra Orraeukselle – Wiisalan ensimmäiselle säätyläisomistajalle – ja Emiliana toimii nykyään hänen seuraajanaan Rantasalmen pappina.

(Teksti on tiivistelmä ruotsinkielisestä versiosta).

Wiisalan tarina elää yhä